Paljon onnea Hode, Jekku ja Pyry 💙💙💙
Muistoissamme kirkkaina vielä ihanaiset Helmi, Taika ja Smiffy 💔💔💔
sunnuntai 21. huhtikuuta 2019
12 vuotiaat
Paljon onnea Hode, Jekku ja Pyry 💙💙💙
Muistoissamme kirkkaina vielä ihanaiset Helmi, Taika ja Smiffy 💔💔💔
Pääsiäisnäyttely
20.4.2019 näyteltiin perinteisessä pääsiäisnäyttelyissä Imatran Avia Sport areenalla.
Samojedit arvosteli Rade Vesic.
Macy jun ERI 3
Leia val ERI 1
Lempi vet ERI 2
Islantilaiset arvosteli Leni Finne.
Vellu pen 1 kp, ROP-pentu
Osku val ERI 1, sa, PU 2, Nord vara-sert
Vellu
Osku
lauantai 30. maaliskuuta 2019
Lahti kv 30.3.2019
Kotkan kolmikko kävi misseilemässä Lahdessa erittäin hyvän ja erinomaisin tuloksin.
Macy (J. Alkutalven Amanda) jun EH
Leia (J. Helmiäinen) val ERI 3
Lempi (J. Etelän Lempi) vet ERI 2, sa
Kiitos Taina, kun jaksat viedä rieharoosaa kavereineen näytille.
Macy
Leia
Lempi
Kaikki kuvat 📷 Maailmankorven kuvat
tiistai 26. maaliskuuta 2019
Korpilahti rn 17.3.2019
Kolmen kopla suuntasi koirinensa Korpilahdelle Hannele Jokisillan kehään.
Aslan (J. Alkutalven Aatos) aloitti hienosti voittamalla luokkansa jun EH 1
Ripa (J. Riepupetteri) jatkoi jäämällä luokassaan toiseksi val ERI 2, sa, PU3
Macy (J.Alkutalven Amanda) jatkoi hienosti luokkavoitolla jun ERI 1, sa, PN 4
Lempi (J. Etelän Lempi) päätti rodun upeasti vet ERI 1, sa, PN 3, ROP-veteraani.
Kasvattajaluokassa sekalainen seurakuntamme jäi toiseksi ilman kunniapalkintoa.
Ripa
📷 Maailmankorven kuvat
Lempi & Taina
📷 Maailmankorven kuvat
maanantai 11. maaliskuuta 2019
Murhaa lekua-sprintti weekendi 9.-10.3.2019
Tiia ja Ripa osallistuivat Mäntyharjulla järjestettävien valjakkohiihdon SM-kisojen yhteydessä järjestettävään kelkkaluokkaan. Kun kyseessä oli hiihtokilpailut, niin koirien rodutkin oli kovaa juoksevia lintukoiria sekä muita sprinttereitä. Arktisia vetokoiria koko viikonloppuna kisasi aivan muutama. Mekin kisattiin saksanseisojien sekä dobermannin kanssa, joten sijoitus oli tiedossa jo ennen kisoja.
Lauantaina oli epävirallinen yhdenkoiran kelkkaluokka, jossa matkana 1,5 km.
Ripa oli lauantaina aivan kuutamolla rankan viikon jälkeen. Pojalla oli vauhti sekä suunnat aivan hukassa. Vähemmästäkin pojan pää menee sekaisin, kun Maiza tuoksuu kotona niin hyvälle. Oli siis pojan pää mennyt naisista aivan sekaisin. Oltiin kuitenkin neljänsiä ajalla 6:33,9 ja yllättäen ero kärkeen oli vain 1:51,1
Sunnuntaina oli vuorossa yhden koiran kelkkaluokka harraste, jossa matkana 2 km.
Nyt Ripa oli vähän paremmin kartalla ja suunnatkin muistuivat mieleen. Aikaa matkaan tuhraantui 8:42,1 ja ero kärkeenkin kasvoi vähän 2:27,3
Tyytyväinen pitää olla pojan suoritukseen, kun eihän sammarit ole mitään sprinttereitä. Mukavaa oli käydä katsomassa toisten vauhdikasta menoa ja oppimassa uutta itselleni vieraaksi jääneestä valjakkohiihdosta.
Alkumetreillä ylämäen kipuamisen jälkeen.
Saattoihan se hetkellisesti näyttää kunnon menolta.
Loppusuoralla.
Etanavauhdista huolimatta Ripa tuli lentäen maaliin 😂
sunnuntai 24. helmikuuta 2019
Koiravaljakkokisat
Starttasimme lauantai aamuna 23.2.2019 Valjakkosamojedien jäsenkilpailuihin Ylämaalle koirat ja kick spark kyydissä. Aikomuksena oli startata Maizan ja Ripan kanssa 2-koiran kick spark luokassa.
Perille päästyämme selvisi, että meidät oli vahingossa laitettu 3-koiran luokkaan, joka ajetaan reellä. No, reki ei ollut mukana ja koiriakin oli vain kaksi. Sadulla oli ylimääräinen reki mukana, joten sain päättää kummassa luokassa ajan.
Ei aikaakaan, kun yllytyshulluna valjastin koiria reen eteen puolet pidemmälle metkalle, mitä olin alkujaan suunnitellut.
Maizan aloitettua juuri juoksunsa sain lähteä valjakoista viimeisenä eli neljäntenä matkaan.
Ensimmäisellä kierroksella koirat tuntui juoksentelevan aika löysästi, olihan kelikin suht lämmin. Toisella kierroksella saatiin menoon vähän intoa, kun koirat kuuli edellä menevien ääniä. Pitkällä suoralla näin myös itse edellä menevät vilauksella.
Ei aikaakaan, kun ohitimme ensimmäisen valjakon hienosti, mitä Maiza nyt tuttuja tyttöjä ohimennen morjesti. Ohituksen jälkeen Maizan piti välillä katsella taakse, tuleeko tutut treenikaverit perässä. Kohta menimmekin kaikki neljä valjakkoa samassa letkassa kuin possujunat konsanaan.
Sadun pysähtyessä oikomaan liinoja ohitettiin valjakko mallikelpoisesti. Enään edessämme oli yksi valjakko, mutta siinä oli liinoissa kolme vahvaa urosta. Hetken perässä jarruteltuani päätin kokeilla ohitusta, mutta ajattelin ottaa sen varmanpäälle, koska liinoissani oli juokut aloittanut narttu ja hyvin mustasukkainen uros. Otin seisingistä kiinni ja menimme vauhdilla ohi. Pientä murinaa pojilla oli, mutta ihan hyvin matka silti jatkui, vaikka seuraava käännös ei mennytkään niinkuin Strömsöössä.
Enään ei ollut pitkä matka maaliin ja Maiza löysikin aivan uuden vaihteen, kun kuuli ihmisten ääniä maalialueelta. Reippaasti ja hyvissä voimin ylitimme maalilinjan ensimmäisinä.
Aivan mahtavat koirat minulla oli vetoliinoissa, lämpimästä kelistä riippumatta noin 9,7 km meni hyvällä vauhdilla ilman suurempia kohelluksia.
Oli todella kiva sammariporukalla ajella uusissa maisemissa ja saatiin hyvää harjotusta ohituksiin. Koiratkin saivat uutta intoa vetämiseen, kun yleensä käymme ominemme ajelemassa. Ja mukavaa oli myös kisojen jälkeen istua ruokapöytään ja päästä höpöttelemään samanhenkisten ihmisten kanssa.
Nyt on taas akkuja ladattu, että jaksaa puurtaa arjessa.
Perille päästyämme selvisi, että meidät oli vahingossa laitettu 3-koiran luokkaan, joka ajetaan reellä. No, reki ei ollut mukana ja koiriakin oli vain kaksi. Sadulla oli ylimääräinen reki mukana, joten sain päättää kummassa luokassa ajan.
Ei aikaakaan, kun yllytyshulluna valjastin koiria reen eteen puolet pidemmälle metkalle, mitä olin alkujaan suunnitellut.
Maizan aloitettua juuri juoksunsa sain lähteä valjakoista viimeisenä eli neljäntenä matkaan.
Ensimmäisellä kierroksella koirat tuntui juoksentelevan aika löysästi, olihan kelikin suht lämmin. Toisella kierroksella saatiin menoon vähän intoa, kun koirat kuuli edellä menevien ääniä. Pitkällä suoralla näin myös itse edellä menevät vilauksella.
Ei aikaakaan, kun ohitimme ensimmäisen valjakon hienosti, mitä Maiza nyt tuttuja tyttöjä ohimennen morjesti. Ohituksen jälkeen Maizan piti välillä katsella taakse, tuleeko tutut treenikaverit perässä. Kohta menimmekin kaikki neljä valjakkoa samassa letkassa kuin possujunat konsanaan.
Sadun pysähtyessä oikomaan liinoja ohitettiin valjakko mallikelpoisesti. Enään edessämme oli yksi valjakko, mutta siinä oli liinoissa kolme vahvaa urosta. Hetken perässä jarruteltuani päätin kokeilla ohitusta, mutta ajattelin ottaa sen varmanpäälle, koska liinoissani oli juokut aloittanut narttu ja hyvin mustasukkainen uros. Otin seisingistä kiinni ja menimme vauhdilla ohi. Pientä murinaa pojilla oli, mutta ihan hyvin matka silti jatkui, vaikka seuraava käännös ei mennytkään niinkuin Strömsöössä.
Enään ei ollut pitkä matka maaliin ja Maiza löysikin aivan uuden vaihteen, kun kuuli ihmisten ääniä maalialueelta. Reippaasti ja hyvissä voimin ylitimme maalilinjan ensimmäisinä.
Aivan mahtavat koirat minulla oli vetoliinoissa, lämpimästä kelistä riippumatta noin 9,7 km meni hyvällä vauhdilla ilman suurempia kohelluksia.
Oli todella kiva sammariporukalla ajella uusissa maisemissa ja saatiin hyvää harjotusta ohituksiin. Koiratkin saivat uutta intoa vetämiseen, kun yleensä käymme ominemme ajelemassa. Ja mukavaa oli myös kisojen jälkeen istua ruokapöytään ja päästä höpöttelemään samanhenkisten ihmisten kanssa.
Nyt on taas akkuja ladattu, että jaksaa puurtaa arjessa.
Reissu aivan kohta takana.💪
💙Ripa ja Maiza💖
📷 Kati Kylliäinen
📷 Kati Kylliäinen
lauantai 9. helmikuuta 2019
Tästä kaikki alkoi
Ensimmäiset pennut syntyivät Jupik kenneliimme tasan 37 vuotta sitten.
Pentuja syntyi 7, 💙💙💙💙4 urosta ja 3 narttua.💖💖💖
Pentueen isänä Kamisak Pahta ja emänä Laubuurin Hannibal.
Tähän mennessä kenneliimme on syntynyt 15 pentuetta, joissa yhteensä 78 pentua.😍
Laatu korvaa määrän, vai miten se nyt menikään.😉
Kuvassa R-pentueen poikia kesältä 2015
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)