Kun koko talven on yrittänyt saada astmaa asettumaan, niin on todella typerää osallistua mihinkään kilpailuihin. Ja kaikesta huolimatta numerolappu rinnassa sitä suksia jalkaan laitettiin.
Osallistuin Ukin kanssa oman seurani Imatran palveluskoirayhdistyksen kisoihin Ukonniemessä, jossa jaettiin myös piirinmestaruudet. Omat hiihtokerrat oli jäänyt todella vähiin astman takia ja Ukin kanssa en kerennyt ollenkaan kokeilemaan hiihtoa, eli ihan kylmiltään kisoihin lähdettiin.
Kisapäivänä keli oli todella nahkea ja suksi ei luistanut mäkisessä maastossa. Matkana oli 5 km ja luonnonlumen puutteen vuoksi hiihdettiin 2 kertaa 2,5 km tykkilumilenkki. Vähän oli jännitysmomentteja ennen ladulle pääsyä, miten Uki reagoi verkkoaidan takana vastaantuleviin koiriin, miten keuhkoni kestävät, pystynkö edes hiihtämään maaliin, onko tässä mitään järkeä......
Maaliin kuitenkin päästiin ja Ukilla oli kivaa. Ei tarvinnut matkalla turvautua astmapiippuun ja maaliin päästiin ilman kommelluksia. Saatiin todella hyvä harjoitus Ukille tulevaa kautta varten. Päivän päätteeksi saimme pokata N50C sarjan piirinmestaruuden.🏆
Toivottavasti ensi talvena pääsen itse paremmassa kunnossa suksille, kun Uki tuntui nauttivan tuosta lajista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti