Tiia lähti perjantai aamuna Smiffyn, Kustin ja Maizan kanssa matkaan. Jo alkumatkasta huomasin, että autossa on kolme koiraa mutta vain kaksi hihnaa. No ei voi mitään.
Kotkasta kyytiin tuli Taina ja sammari tyttöset Keiju ja Leia.
Matka meni hyvin ja koiratkin olivat nätisti autossa. Ensimmäinen pysähdys tehtiin Viron puolella Pärnussa, missä kävimme kaupassa ja koirat pääsi jaloittelemaan. Matkan jatkuttua ilta jo hämärtyi ja Taina kaivoi navigaattorin esille, että osaisimme ajaa majapaikkaamme. No, eipä ollutkaan navigaattorissa Balttian karttoja ollenkaan. Onnkesi olin ottanut karttakirjan mukaan, mutta siinä ei tietenkään näkynyt kaikkia kyläpahasia. Oli todella mukavaa ajella säkkipimeässä etsien risteystä, mistä kääntyä tielle joka ehkä vie meidät majapaikkaamme. Pimeässä emme huomanneet pientä kylttiä yhdessä risteyksessä, mutta kyseinen risteys jäi vaivaamaan mieltämme. Noin 5 kilsan päässä käänsimme auton ympäri ja palasimme takaisin. Kyltin huomattuamme emme vielä uskaltaneet riemuita perillepääsyä, mutta onneksemme matkaa ei ollut montaa kilometriä, kun saavuimme hulppeaan majapaikkaamme.
Saimme koko viikonlopuksi käytöömme kolme kerroksinen saunarakennuksen uima-altaineen. Koirat majaili keskikerroksessa ja itse nukuimme yläkerrassa.
Lauantain näyttely meni hienosti, vaikka nuorisosta ei ollut mihinkään. Samojedit arvosteli miellyttävä Arne Foss Norjasta.
Kusti val ERI 1, SA, PU 2, sert -> LV & BALT CH
Smiffy vet ERI 1, kp, PU 3, ROP-vet -> LV Vet CH
Maiza jun ERI 3
Leia val ERI 2, sa, PN 4
Keiju vet ERI 1, kp, VSP-vet
Sunnuntaina kaikki asiat tökki. Koirat pääs vahingossa livahtamaan pihalle ja kirmailivat onnellisina pitkin isoja nurmialueita. Maiza reppana jäi paitsi kaikesta tästä hauskuudesta. Onneksi koirat tuli kiltisti sisälle, kun kävin ovelta hihkasemassa ja majoituksemme oli todella rauhallisella alueella maaseudulla.
Näyttelyissäkään ei mennyt hurjan hyvin Georgialaisen George Schogolin kehässä.
Kusti val ERI 1, sa, PU 3
Smiffy vet ERI 1
Maiza jun ERI 2
Leia val ERI 4
Keiju vet ERI 1, kp, PN 3, Rop-vet
Lähdimme heti kehän jälkeen ajamaan kohti Tallinnaa. Autoa pakatessa huomasin metallihäkin hajoavan käsiin, onneksi kesti sentäs näyttelyiden ajan.
Laivassa suuntasimme innoissamme ja nälissämme syömään, mutta ruoka oli todella pettymys. Matka meni onneksi todella nopeasti ja pääsimme Helsinkiin. Ihmattelimme, miksi laivasta pääsy kestää niin pitkään. Laivasta ulos päästyämme huomasimme viivästyksen syyn, hälyytysajoneuvoja oli paikalla jos jonkinnäköistä. Onnksi loppu kotimatka sujui todella hyvin ja joutuisasti. Sunnuntai ei todellakaan ollut meidän päivä.
Kotia päästyä huokasin helpotuksesta, reissu on ohi. Lisäjännityksen reissuun toi myös Maizan loppumetreillä oleva juoksu sekä pojat, jotka onnekseni ei olleet kovin kiinnostuneita "kirpusta".
Puolet reissaajista Kusti, Maiza ja Smiffy, eli pojat ja kirppu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti