Ripa kun on aina ollut vauhtihirmu, niin aloitimme hieman rauhallisemmat lihastenkasvatus treenit. Laitoin Ripalle autonrenkaan perään ja lähdimme kenttää lanaamaan. Rengas ei paljoa menoa haitannut, vaan Ripa juoksi peitsaten kenttää päästä päähän ja minä yritin pysyä vauhdissa mukana. No, saatiimpa taas yhdet vauhdikkaat treenit.
Löydettiin seuraavalla kerralla painavampi rengas vedettäväksi, mutta se osoittautui hieman liian painavaksi. Maiza joutui tällä kertaa Ripan avuksi vetohommiin ja jouduin minäkin vähän blondeja jeesaamaan, kun Maizasta ei paljoa apuja ollut. Onneksi olimme metsätiellä treenamassa, koska äänihaitat oli aika pahat. Miten koirat voikin huutaa noin paljon.
Katsotaan mitä ensikerralla Ripa joutuu perässään vetämään. Nyt alkaa olemaan luovuus huipussaan näiden asioiden kanssa, kun pojalle pitää saada kunnolla poveria punttiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti