Viikoloppu vierähti Imatralla valjakkohiihtojen parissa talkoilemalla sekä osallistumalla itse kisoihin. Imatran Palveluskoirayhdistys järjesti Suomen Palveluskoiraliiton normaalimatkojen SM valjakkohiihdot. Koko viikko jännitettiin lumitilannetta kun lämpötila huiteli kaikenaikaa plussalla. Lämpöaallosta huolimatta lunta laduilla riitti ja kisat järjestettiin.
Lauantaina lämpötila kipusi pari astetta plussalle ja latu oli pehmeä, rankka 5 km kisa siis edessä. Päästiin Ripan kanssa ladulle numerolla 35 joten aika moni oli jo meitä ennen päässyt pehmentämään lisää ylämäkiä ja auraamaan sohjot pois alamäistä. Ripa lähti tyllilleen uskollisesti vauhdilla matkaan ja ihanasti auttoi ylämäissä. Alamäet oli meille haasteellisia kun vauhtia piti aurata pois kovalla jäällä ja välttää sohjoon joutumista. Kaksi kertaa tuli otettua perstuntumaa latuun kun omat hiihtotaidot ei riittäneet tuolle kelille. Hienosti kuitenkin päästiin ehjinä maaliin ajalla 19:23 ja sijoitus SM18. /24 Olin viikolla katsonut lähtölistoja ja asetin tavoitteekseemme sijoittua 20 sakkiin ja sehän onnistui.👍
Sunnuntaina oli viestihiihtojen vuoro 3 x 5 km ja C-naisissa viestijoukkueita oli 6. Jos lauantaina latu oli pehmeä niin nyt se oli todella upottava. Monella hiihtäjällä oli haasteita pysyä pystyssä kun ladulla mentiin nilkkoja myöden sohjossa. Hiihdimme Ripan kanssa Imatran Palveluskoirayhdistyksen II joukkueessa pystykorvaporukassa. Ekalla osuudella oli islanninlammaskoira Draumur ja Sanna, toisella osuudella me ja ankkurina matkaan pääsi jämtlanninpystykorva Nano ja Riikka. Sanna ja Draumur pääsi hienosti matkaan yhteislähdössä ja hyvin tappijalkatiimi suoriutui urakastaan tulemalla vaihtoon odotusten mukaan viimeisenä. Ripalla oli taas intoa juosta mutta ylämäkiin en saanut enään samanlaista apua mitä lauantaina. Hiihto tuntui todella hankalalta mutta tälläkertaa pysyin pystyssä koko matkan. Onneksemme saatiin lisäboostia ohittavista sekä edellämenevistä hiihtäjistä. Vaihto meni sujuvasti ja sain lähetettyä Nanon ja Riikan matkaan sijalta 4.😮 Sitten jäätiin jännittämään kuinka kaikkia rakastava Nano suoriutuu ohituksista ja miten Riikka saa koiran juoksemaan. Jännitys säilyi ihan loppuun asti ja kannustus oli kova. Kaikkien yllätykseksi pystykorvapojat ja perässähiihtäjät yltivät SM4 sijaan! 🏆😍
Aika huikea fiilis hienosti menneistä kisoista. Tämä oli meidän kauden päätavoite ja tämän eteen on tehty paljon töitä. Tiia on käynyt hiihtokoulussa opettelemassa hiihdon tekniikkaa ja Ripaa on treenattu niin jalaksilta että suksiltakin. Autoon on kertynyt useampi sata kilometriä pelkkien treenien vuoksi ja aiemmat kisamatkat päälle. Upeita onnistumisia on ollut matkanvarrella ja tietysti vastoinkäymisiäkin mutta kyllä tuo viestin SM4 sija kruunaa kaiken.💖
On onni omistaa koira joka rakastaa juoksemista ja on valmis tekemään töitä isommassakin valjakossa sekä sen psyyke kestää myös yksin työskentelyn. Kaiken tämän työinnon lisäksi koira on myös joidenkin mielestä komeakin.
💖 Ihana raivostuttavan rakas FI, EE & LT MVA, EE & LT VMVA Jupik Riepupetteri 💘
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti